Ihan yhtä pihalla kuin aina ennenkin — eli lämpimästi tervetuloa uusille kotisivuilleni!

Ensinnäkin: Lämpimästi tervetuloa uusille kotisivuilleni! Suuri kiitos ja kumarrus, kun tulit tutustumaan. Toivottavasti täältä löytyy jotain mielenkiintoista. Palautetta sivuista otan mielelläni vastaan kommenteissa tai vaikkapa palautelomakkeen kautta.

Mietin pitkään, mitä tekisin aiemmille kotisivuilleni, tai siis Päättymätön tarina -nimiselle blogille, jota olin pitänyt enemmän tai vähemmän säännöllisesti kesästä 2012 asti. Aloitin blogin, kun minulta oli juuri tulossa esikoiskirjani, nuortenfantasiaromaani Karnin labyrintti. Sen jälkeen paljon on muuttunut, ja toisaalta taas ei. Päädyin siirtämään kaikki wanhat bloggaukseni roskakoriin, koska halusin aloittaa nämä sivut puhtaalta pöydältä. Miksi juuri nyt, en ole varma, tuntui vain siltä että tarvitsin kirjoitushommiin ylipäätään uuden alun nyt, kun uusimman kirjan Käärmeiden kaupungin ilmestymisestä on vuosi aikaa ja alan vähitellen päästä siitä yli. (Käärmeiden kaupunki oli massiivinen projekti, joka imi minusta paljon mehuja ja oli jotenkin paljon vaikeampi päästää menemään kuin aiemmat.)

Jep, vanhat postaukset ovat nyt siis tosiaan WordPressin roskiksessa, eivät täysin deletoituja, mutta kuitenkin poissa. Samalla kun niitä siirtelin, tulin lukeneeksi ensimmäisen postaukseni kesältä 2012. Siinä pohdiskelin mm. uuden aloittamista, editointia, kirjoittamisen hankaluuksia… Hyvin samantapaisilla sanoilla, joita voisin käyttää nytkin.

Asiat ovat oikeastaan muuttuneet erittäin, erittäin vähän.

Maapallo pyörii radallaan, ihmiskunta sinnittelee hengissä sen pinnalla vielä toistaiseksi, ja minä kirjoittelen näitä fantasiajuttujani, kun en oikein muutakaan osaa tehdä.

Editoin yhtä kirjaa, olen aloittamassa toisen kirjoittamista, ja päällimmäisenä on fiilis: olen aivan yhtä pihalla kuin aina ennenkin. Mikään tässä duunissa ei ole varmaa. Uusi tarina lähtee liikkeelle… tai sitten ei. Jokainen kirja aloitetaan rakentamaan pohjalta, ja joskus editointiprosessinkin aikana pudotaan takaisin pohjamutiin. Jokainen kirja on yhtä vaikea kuin edelliset, tai vaikeampi. Tämä on asia, jota en tainnut tietää vielä kesällä 2012.

Vielä kerran: suuret kiitokset, kun tulit vilkaisemaan sivujani! Aion kirjoitella tänne jatkossa silloin tällöin pohdintoja kirjoittamisesta, kirjaprosessin etenemisestä, laittaa tiedotuksia valmistuneista jutuista, ehkä mahdollisesti jotain syvällisempääkin sisältöä, mikäli sellaista mieleen tulee. Ainakin nyt on olemassa taas paikka ja mahdollisuus näille kirjoituksille.

Tervetuloa siis uudestaankin, jos tällaiset kiinnostavat!

Ps. Kuvassa täysin viattomasti ja tahtomattaan poseeraamaan pakotettu kirjoituskoira Milo.

Pps. Nämä kotisivut on toteutettu kokonaisuudessaan prokrastinaation tuloksena eli sillä ajalla, joka minun olisi pitänyt käyttää uuden romaanini editoimiseen.